Eino Leinon Hymyilevä Apollo on vuonna 1978 julkaistu runokokoelma, mutta suurin osa kokoelman runoista on ilmestynyt jo 1800-luvun lopussa, sekä 1900-luvun alussa . Kirjaan on kerätty Leinon tunnetuimpia ja keskeisimpiä runoja.
Hymyilevässä Apollossa ei ole keskeistä teemaa, jonka mukaan kokoelma olisi luotu. Kokoelmassa esiintyy aiheita Aleksis Kivestä, luontoon, luonnonilmiöihin, harrastuksiin, sekä menneisiin aikoihin. Runokokoelmassa on aika tasaväkisesti lyhyitä ja pitkiä runoja, keskipituisia runoja on aika harvassa. Runojen kieli on hyvin vanhanaikaista, ja runoissa esiintyy hyvin paljon loppusointuja ja säkeet ja säkeistöt ovat saman pituisia. Joissain runoissa toistetaan samaa sanaa useasti, kuten runossa "Kyltyyri" , "Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri!, tuo huuto on Suomessa syyri. Mut mikä se on se kyltyyri..."
Lukukokemuksena Eino Leinon Hymyilevä Apollo on mielenkiintoinen. Runojen aiheet vaihtelevat hyvin paljon, joka helpottaa lukemista. Vaikeasti ymmärrettäviä sanoja on melko vähän, jonka takia runot ovat hyvin helppolukuisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti